Asumisen Hinta Alas ry perustettiin keskiviikkona 5.5.2010 eduskunnassa pidetyssä perustamiskokouksessa. Kokouksessa valittiin tuoreelle yhdistykselle 25-henkinen hallitus, vahvistettiin yhdistyksen säännöt sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2010. Kokouksessa käytiin myös paljon hedelmällistä keskustelua, jonka toivotataan jatkuvan täällä älytalkoot-sivuilla.
AHA ry:n hallitus v. 2010:
Puheenjohtaja: Eric Hällström, puheenjohtaja, Suomen Asumisoikeusasukkaat ry
Varapuheenjohtaja: Nils Torvalds, kaupunginvaltuutettu, RKP
Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja, Vihreät
Mikko Alatalo, kansanedustaja, Keskusta
Paavo Arhinmäki, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
Maria Björnberg-Enckell, kaupunginvaltuutettu, RKP
Tarja Kantola, kaupunginvaltuutettu, Sosialidemokraatit
Mervi Ilmonen, tutkija, Aalto-yliopisto
Kalle Jokinen, kansanedustaja, Kokoomus
Pietari Jääskeläinen, kansanedustaja, Perussuomalaiset
Merja Kuusisto, kansanedustaja, Sosialidemokraatit
Markku Lankinen, erikoistutkija, Helsinki
Juhani Laurinkari, professori (sos.pol.), Itä-Suomen yliopisto
Juha Malmi, kaupunginvaltuutettu, Vantaa
Lasse Männistö, kaupunginvaltuutettu, Kokoomus
Juhani Nenonen, toiminnanjohtaja, Omakotiliitto ry
Reijo Pesonen, rakennuttamisen asiantuntija, Jyväskylä
Marco Roth, kaupunginvaltuutettu, Tampere
Risto Seilola, liikkeenjohdon konsultti, Espoo
Mika Sivula, kaupunginvaltuutettu, Lohja
Tarja Tallqvist, kansanedustaja, Kristillisdemokraatit
Juha Väätäinen, puheenjohtaja, Tontinvuokraajat ry
Erkki Virtanen, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
Pertti Villo, Vuokralaisaktiivi, Helsinki
Ville Ylikahri, kaupunginvaltuutettu, Helsinki
(Sähköpostin kautta saapunut Markku Sanilan kirjoitus)
Asumiskustannusten kohdalla Suomi on globaalisti outolintu, vähän samaa on kaiketi Ruotsissa. Asuntojen hinnat jatkavat nousua all time high -tasolle – lamasta huolimatta. Muissa lamamaissa asuntojen hinnoissa on ollut laskua, osin jopa romahdusta. Nousua ei selitä korkotaso, sillä sama taso on vallinnut muualla EU:ssa, USA:ssa etc. Kaiken järjen mukaan vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin, joka vei Suomenkin lamaan vuoden 2009 aikana, olisi pitänyt kääntää meilläkin kustannukset alas vuodesta 2008 alkaen. Mikä siis nostaa asumisen hintaa?
Meillä asumista tuetaan valtion budjetista suhteessa enemmän kuin missään muualla. Asumistuesta ehkäpä 80 prosenttia menee juuri vuokranmaksutukeen. Lamavuoden 2009 kustannustasomuutoksen perusteella hallitus teki alkukeväällä päätöksen nostaa asumistukea, siis vuokranmaksutukea neljä prosenttia vuositasolla. Innokkaimmat olivat povaamassa samaa nousua tälle vuodelle. Asumisen tuen kohdistaminen näin on siis eräs kuplaa nostattava tekijä; ajatus voi olla kaunis, mutta aiheuttaa hintoja kohottavan
noidankierteen.
Ilmeneekö uutta kysyntää mikä nostaisi hintoja? Sitä on mailta keskuksiin muuton lisäksi viime vuosina enentyneesti erimuotoisen maahanmuuton muodossa: työ- ja opiskeluperäistä, vain 750 vuosittainen pakolaiskiintiö, mutta sitäkin suurempaa on harkinnanvarainen, tuettu maahamuutto. Vm. maahanmuutto on kasvanut nopeasti erityisesti kahden viime vuoden aikana. Kun muutto on pääosin kohdistunut kolmikkoon pk-seutu, Tampere ja Turku, tämä marginaalikysyntä rakentamisen tukemiseenvaikuttaa jo hintoja nostavasti. Näillä tahoilla on myyjän taikka vuokraajan markkinat. Jostakin syystä kustannustaso valuu osin, viiveellä, muuallekin maahan.
Mitä pitäisi tehdä. Valtion harjoittamaa asumisen tukea, sen painopistettä olisi siirrettävä vuokranmaksutuesta rankentamisen tukemiseen. Lisärakentaminen vähentäisi vuokranmaksutuen tarvetta – rahaa säästyisi valtiolle niin, että sitä voitaisiin käyttää lisää rakentamisen tukemiseen. Lisärakentaminen laskisi hintoja – - Pitäisi siis kääntää nykyinen kierre päinvastaiseksi.
Maahamuuttopolitiikkaan olisi integroitava asuntopolitiikka. Jos lisätään tuettua maahanmuuttoa, vastaavasti lisätään ko. maahmuuttoon jyvitettyä tuettua rakentamista.
Asuntobisneksessä ovat monet mukana. On puolueisiin läheisessä yhteydessä olevia säätiötä, on eläkesäätiöitä (KEVAn, Kuntien eläkevakuutuksen etusivulla on yllätyksekseni linkki tarjolla oleviin vuokra-asuntoihin), on isompia ja pienempiä yksityisiä toimijoita. Lobbareita siis riittää. Kansantalouden kokonaisetu ei ole päättäjiä lähinnä, joko tietoisesti tai tiedostamatta. Monen poliitikon intressit ovat tässä sekaisin. On outoa, että Saksassa, jossa eläjiä on yli kymmenkertaisella tiheydellä, asuntaan meitä olennaisesti kohtuullisemmin; sitä ei selitä edes ilmastomme viileys vs. Saksa. Eipä siis ihme, että Saksan kilpailukyky on globaaleilla markkinoilla on vetänyt kaulaa Suomeen nähden. Asuminen kuitenkin rahoitetaan meilläkin pääosin työtuloilla. Kohoavat kustannukset tuovat tulonnousutoiveita tasolle, joka rapauttaa kilpailukykyä. Jos kilpailukykyä yritetään kerätä laskemalla reaalipalkkoja tilassa, jossa asumiskustannukset nousevat, kysyntävoima muun suhteen heikkenee ja kotimarkkinat
hyytyvät.
Asumisesta vastaa joku ministeri vasemmalla kädellään, lie ympäristöministerin sivubisnes. Aihetta on pidetty niin mitättömänä, että Asuntohallitus ajettiin alas 90-luvun alussa (mutta esim Opetushallitus sai jatkaa Opetusministeriön rinnalla). En muista edellisvaalien alla asumista pidetyn mitenkään keskeisenä teemana. Nyt 2011 vaaleissa teemalle olisi sosiaalinen tilaus. Toivon AHAlle menestystä, jotta saisi nostettua aiheen keskustelun keskiöön.
Terveisin: Markku Sanila
Ajatellen vuokra asuntojen vuokra hintaa, niin sehän koostuu hyvin monesta asiasta. Ainakin meidän vuokraan sisältyy jätemaksut, kiinteistöyhtiön huoltotyöt, eri yhtiöiden tekemät katujen hoitotyöt, vesi ja lämmitys maksut ja rappujen siivous, mahdolliset ilkivallan aiheuttamat korjaukset, aravalainan lyhennys sekä isännöitsijän toimiston kulut( esim. irtaimiston uusintakulut, ym..). Meillä on vielä kiinteistöyhtiön kaikkien vuokratalojen vuokrien tasaus kulut eli me maksetaan eri kiinteistöyhtiöiden remonttikulut yms. Kaikki nämä nostavat vuosittain meidän vuokraa ja se aiheuttaa muuttovirtaa halvempiin ja pienempiin vuokrahuoneistoihin. Kun näitä kuluja saataisiin alemmaksi niin silloin myös vuokratkin mahdollisesti alentuisi. Tällä hetkellähän kaupungin vuokraasuntojen kiinteistöyhtiöt tekevät valtavat voitot vuosittain..mutta mihin nämä ns. ylijäämä häviää?? Kiinteistöyhtiöiden saadessa pitää itsellään nämä vuotuiset ylijäämät, niin silloin ei tarvitsisi nostaa vuokrien hintaa ja yhtiöt olisivat vakavaraisia.